Day 38: I love you

Viimeaikoina on ollut pari pientä masisteluhetkiä erinäisistä syistä mutta niistä on päästy yli. Yksi isoin tekijä siinä ylitse pääsemisessä on ollut rakkaimman tuki. Vaikka en paljoa aio avaitua tosi henkilökohtaisista aiheista täällä, tahdon silti jakaa erään pienen tarinan kanssanne :) Tarinan rakkaudesta ja siitä kuinka elämä voi muuttua kerta heitolla.

Kutakuinkin vuosi sitten tutustuin erääseen noin kolme vuotta vanhempaan mieshenkilöön. Tämä mies kiinnostui minusta heti ja alkoikin piirittämään oikein urakalla. En voi kieltää etteikö muakin olisi kinnostanut, herra oli ulkoisesti ja sisäisesti kaikkea mitä olisin voinut toivoa. Ihana, komea, pitkä, mukava, hauska, luotettava, rehellinen, täydellisen epätäydellinen. Unelmamies ettenkö sanoisi. :D Olin kuitenkin aluksi hiukan varovainen - olin todella, TODELLA epävarma itsestäni enkä halunnut vaikuttaa missään mielessä epätoivoiselta.. Kaikkein kauheinta olisi saada epätoivoisen läskin maine jos kaikki ei menisikään ihan putkeen.



Mies kuitenkin jatkoi piirittämistä (ei siis sellasta inhottavaa piirttämistä, kivaa ja söpöä sellaista), kehui minua kovasti ja halusi aidosti tutustua minuun. Eipä siinä enää auttanut muuta kun antaa sydämen viedä ja tässä sitä ollaan vieläkin. :)



Suhteessamme ei oikeastaan isoja ongelmia ole ollut, huonoja päiviä on tietenkin kaikilla. Olen kuitenkin aika herkkätunteinen ja otan helposti itseeni sellaisetkin jutut joita ei ole tarkoitettu ilkeiksi. Myös hänellä on taipumus murjottaa aina välillä, lähinnä stressin vuoksi ja silloin hän saattaa sanoa aika pahastikin. Välillä hän on myös vähän turhan mustis, vaikka syytä ei todellakaan ole. Hän on ainoa jonka haluan. ♥



Hän on parasta mitä voisin kuvitella koska..

Hän kehuu minua päivittäin ja saa minut tuntemaan itseni söpöksi, kauniiksi, seksikkääksi.
En ollut ennen häneen tutustumista koskaan pitänyt itseäni minään. En edes keskivertona.
Ollessani vähemmän puettu (voi kun kaunis ilmaisu :D) hän ei katso pahalla pömppistäni eikä löllöjä reisiäni vaan kaappaa syliin ja saa minut jälleen tuntemaan itseni prinsessaksi. Huonona päivänä hän ei haistata pitkiä kun kitisen turhasta, vaan rauhallisesti kertoo olevani hönö ja saa minut tajuamaan että natisin (vaihteeksi) turhasta. Kun itken menkkakivuissani, hän ottaa kainaloon, silittää ja joskus jopa keittää kaakaota. Kun olen innoissani jostain, hän iloitsee kanssani. Hän puolustaa minua tilanteesa kuin tilanteessa ja tappaa nurkassa vaanivat hämähäkit. Hän on sitä mieltä että näytän suloiselta Hello Kitty yöppärissäni ja jopa kehuu kokkauksiani! :D Hän katsoo kanssani hömppäelokuvia, kunhan minä katson hänen kanssaan scifiräiskettä. Jos satun herkistymään (olen oikeasti kamala itkupilli), hän kuivaa kyyneleeni. Välillä hän kuiskii korvaani yhteisen lempibändimme rakkauslaulun sanoja ja pitää lähellä. Hänellä on myös samankaltainen tausta kuin minulla. Meillä on samat arvot ja haluamme samoja asioita elämältä. Hän kutsuu minuja söpöillä lempinimillä ja jos emme ole yhdessä, hän lähettää iltaisin hyvänyön viestejä. Hänen kanssaan pystyn puhumaan ihan mistä tahansa. Hän hieroo selkääni aina kun saan sen jumiin. Hän tekee maailman parasta ruokaa. Iltaisin hän antaa pusun ja aamulla se on ensimmäinen asia jonka koen. Hän ei arvostele minua ja hyväksyy minut juuri tälläisenä. Ei riitä sanoja kuvaamaan kuinka paljon rakastan ja välitän tästä ihmisestä.



Elämäni on muuttunut niin paljon reilussa vuodessa. Olen itsevarmempi, osaan jopa rakastaa itseäni. Olen saanut elämääni ihmisen johon voin luottaa, jota rakastan ja joka rakastaa minua. Hän on myös paras ystäväni jota minulla ei ole koskaan aiemmin ollut. On ihminen jota ajattelen viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. On jatkuva ikävä jos ei voi olla toisen lähellä. En ikinä unohda ensimmäistä kertaa kun hän kertoi rakastavansa minua tai sanoi minun tekevän hänet onnelliseksi. I ♥ YOU, J.

Onko teillä joku joka tekee teistä onnellisia? :)



En tiedä oliko tämä teistä ihan turha postaus :D

Uudet mitat

Täällä taas :D

Päivitetyt mitat:

rinta: 116 cm
vyötärö: 73 cm
alavatsa: 97 cm
peppu: 113 cm
reisi: 64 cm
käsi: 30 cm
paino: 84,5 kg
BMI: 30,9 (merkittävä lihavuus)
vyötärö-lantiosuhde: 0.65

Painoa ei lähtenyt juurikaan eikä senttejäkään paljoa, ainoastaan vyötäröltä lähti enemmän kuin sentti :D

Minitauosta

Pahoittelen tosi paljon tätä miljoona vuotta kestänyttä taukoa, olen siis elossa yhä, vaikka välissä oltiinkin aika heikoilla hapilla. Huomenna palataankin sitten normaaliarkeen :) Paino nousi välissä kilon, mutta nyt sekin on pois ja huomenna tuleekin tarkemmat mitat! Tästä uuteen nousuun (ja painon suhteen toivottavasti laskuun..) :D

Day 56: New measurements

Ihan olen elossa vaikka ei olekaan hetkeen musta kuulunut. Draamaa on löytynyt vähän joka alueella elämässä, niin ei ole oikeen tehnyt mieli kirjoittaa. Nyt kuitenkin kaikki on taas jees ja mittailin itseni taas tänään :D Mennäänpä suoraan asiaan :D

rinta: 116,5 cm
vyötärö: 75 cm
alavatsa: 97 cm
peppu: 113 cm
reisi: 65 cm
käsi: 31 cm
paino: 85 kg
BMI: 31,2 (merkittävä lihavuus)
vyötärö-lantiosuhde: 0.66

Jonkin verran lähti jälleen, toivottavasti ensi viikolla enemmän :D Perjantaina on kyllä tiedossa possuilua, mutta muuten täytyy pysyä kurissa. 6 kiloa tavoitteeseen!! :D iik.

Day 59: Ironic iconic America

Eilen söin kun lehmä ja hevonen ja susi ja kokonainen kanala. Eli tosi tosi paljon :D Pitsaa, hampparia, karkkia, suklaata.. Ja en lihonut kiloakaan!! :D Voiko olla parempaa ylläriä. Olin ihan varma että olin lihonnut ainakin 120 kiloa ja että senttejä olisi tullut mahaan 150cm lisää, mutta mahani oli kutistunut!? Voiko joku selittää jollain järjellä tämän ilmiön? :D

Enivei, katsoin äsken "dokkarin" Vastakohtien Amerikka joka oli kauheen söpö mielestäni :D En tiedä miksi, mutta ainakin itse tulin siitä kauheen hyvälle tuulelle :) Kannattaa katsoa jos ei sunnuntain ratoksi ole muuta tekemistä!

Day 60: Does the size really matter?

Kirjoittelin eilen vähän noista mielenkiintoisista vaatekoista jotka heittää ihan häränpyllyä. Tietysti koot muuttuu ihan jo suunnittelijoiden/mallistojen ja vaatteen mukaan, mutta aika usein pysytään siinä yhdessä tietyssä koossa, eikö niin? :D Usein omaa kokoa kaunistellaan, tai siis vaikka suurinosa vaatteistani on 38, niin en kyllä aio julistaa kovaan ääneen niitä hetkiä kun peppuni ei mahtunutkaan koon 44 pillifarkkuihin :D

Olen pistänyt merkille että iso osa julkkiksista sanoo olevansa kokoa 2 joka vastaa suomalaista kokoa 30. Tässä teille kuvia muutamista jotka ovat sanoneet olevansa/joku muu (stylisti, julkkiksen sisarus tms) on sanonut tyypin olevan kokoa 2/30 tai jopa 0 kokoa, mikä on täysin ulkona suomalaisesta mittakaavasta (28??).








































Kelly Ripa (163cm), Christina Aguilera (158cm), Jennifer Love Hewitt (158cm), Jessica Simpson (162cm) ja Kim Kardashian (160cm) väittävät kaikki olevansa samaa kokoa, eli 2/30 :D Voiko joku ihan oikeasti väittää että Simpson ja Ripa käyttäisivät samaa kokoa? On se jännä :D
















































Vastaavasti Eva Longoria (158cm) , Jennifer Aniston (168cm), Victoria Beckham (168cm) , Jessica Alba (170cm) ja tämä anorektinen malli (?cm) väittävät olevansa kokoa 0, eli jotain mystistä kokoa, jota Suomessa ei ole olemassakaan.. Oikeastaan uskon että Beckham (ja se malli on varmasti) saattaakin olla jopa niinkin laiha, mutta nuo kolme muuta ei muuten varmasti ole :D

Sinänsä on hassua että osa näistä julkkiksita (esim. Kim Kardashian) ovat niin olevinaan ylpeitä kurviestaan, mutta silti sanovat olevansa monta kokoa pienempiä. Onneksi on niitäkin, jotka ainakin jollain tasolla rehellisesti kertovat totuuden kuten Kate Winslet (168cm) ja America Ferrera (152cm). Kumpainenkin kertoo olevansa kokoa 38-40, mikä kuulostaa mielestäni totuudenmukaiselta.




















En väitä etteikö kaikki ylläolevat naiset näyttäisi upeilta - he ihan oikeasti näyttävät, oli heidän kokonsa 32 tai 42, mutta olen silti sitä mieltä että suurin osa heistä on jutellut ihan höpöhöpöä :D Toisaalta ala on vaikea ja lihavaksi leimataan normaalipainoisetkin, eli kai on helpompaa vastata läskiväitteisiin sanomalla olevansa kokoa XXS, vaikka todellisuudessa ei siihen mahtuisi vaikka vaseliinissa uisi. Mielestäni on kuitenkin surullista, että ihmiset, joita etenkin nuoret ihailee, valehtelevat kokonsa. Ei riitä, että julkkikset photoshopaan ns. mukiin meneväksi.. Sitten nuori, normaalipainoinen tyttö katsoo kuvaa ja on että "Ahaa Jennifer on tuon kokoinen, munkin täytyy olla".



Tämä video oli musta aika surullinen. Siinä Kim Kardashian haluaa ihan videolla todistaan että hän mahtuu koon 26 farkkuihin. Mielestäni kyllä mahtuminen ei tarkoita sitä että on sitä kokoa, etenkin jos siitä muodostuu armoton muffintop. On se varmasti Kimillekin ärsyttävää että kokoajan joku on nimeämässä häntä plus size kokoiseksi tms, mitä hän ei ole, mutta oli toi silti vähän huvittavaa. Mielestäni tuo koon 27 napin sulkeminenkaan ei ollut hirveen helpon näköistä, että juupa juu.. Mielenkiintoista on myös, että Kim sanoo mahtuvansa samoihin farkkuihin pienipeppuisten Alban ja Anistonin kanssa. :D Oma peppuni on samaa kaliiberia Kimin kanssa enkä edes vitsillä väittäisi mitään tuon tapastakaan :D Jos oikein väännän (ja kunnolla saa vääntääkin, mielellään vielä niin että makaan maassa) niin mahdun johonkin 28-29 koon farkkuihin, mutta normaalisti olen jotain 32-33.

Niin, ja olen tarkoituksela valinnut kuvat siltä hetkeltä kun on väitetty että henkilö on sitä kokoa :)

ps. kaikki kuvat saa isommaksi klikkaamalla

Days 62 and 61: Shopping!

Viimeiset pari päivää on mennyt ihan täydessä koomassa, olen ollut niin järkyttävän väsynyt. Töihin aikaisin herääminen yökukkujalle kun ei ole ihan niitä helpoimpia tehtäviä... Joka päivä pääsen neljältä, eli olen ehkä viideltä kotona. Siinä kun tekee kaikkia pakollisia juttuja niin äkkiäkös kello on 20-21. Ei oo helppoa tää elämä :D Tänään kotiin tultua kävin makoilemaan sängylle ja äkkiäkös olinkin untenmailla.. Ja heräsin puoli 10.

Kumminkin, hilpasin tänään (ja eilen... ja tiistaina..) alennusmyyntejä tutkimaan! Alennusmyyntejen saldo oli kaikilta kolmelta päivältä hiustenkuivaaja, kiharrin, laukku, 4 mekkoa, 2 toppia, jakkubolero, sukkikset, alusvaatteita, vyötärövyö, kengät ja farkut. :D On ne alennusmyynnit petollisia.Vaikka ostokseni ei varsinaisesti blogiin kuulu eikä aihepiiriin sopi (tosin energynetin laskurin mukaan kolmen päivän aikana kertyneet 9 shoppailutuntia kuluttivat 1869 kaloria! Pitäisköhän alkaa harrastamaan useammin :D) niin vähän voisin vääntää tikusta (vaatteista) asiaa. En tiedä minkä kokoiseksi kuvittelette minut, vaikka tiedätte lähes kaikki mittani sun muut, mutta jos yhtään helpottaa kuvittelemaan, niin vaatteeni on lähes aina kokoa 38. On myös kokoja 40 ja 42, mutta on myös 36, vähän vaatteesta riippuen. Esimerkiksi topit ja t-paidat voi olla ihan kevyesti kokoa 36 tai S, mutta vain villeimmissä päiväunissani mahtun koon 36 kauluspaitaan tai housuihin :D


On sinänsä mielenkiintoista että mahdun edes kokoon 38 (jota on noin 90% vaatteistani), koska esimerkiksi H&M:n mittataulukon mukaan koon 38 edustajan mittojen tulisi olla about 88-72-92. Jos käännätte päätä hiukan oikealle niin varmaan huomaatte että mittani ei ihan nuo ole :D Gina Tricotissa vastaavan koon mitat on 92-74-99. Ei vielä ihan niihinkään pitäisi mahtua. Itseasiassa, H&M:n taulukon mukaan rinnanympärykset puolesta minun pitäisi käyttää kokoa 48, vyötärön mukaan 40 ja pepun mukaan 44-46. Ginan taulukkoon en edes mahtu rintojen ja pepun puolesta, että se siitä sitten :D. Jännä että koot voi heittää noinkin paljon. Itseasiassa, ollessani kaikkein painavimmillani minulla oli pari XS kokoista paitaa :D

Nyt aleista ostamani vaatteet olivat kaikki kokoja 36-40 tai S-M (paitsi että yksi mekoista oli L) ja vyötärövyö oli 75cm. Tuntuu vähän turhalta lukea mitään mittataulukoita kerta ne tuntuu olevan ihan höpöhöpöä, vai onko ne jollain pitänyt paikkaansa? :D En tiedä teistä, mutta eikö kuulosta vähän hassulta että tyttö, joka on painoindeksin mukaan "merkittävästi ylipainoinen" käyttää S-koon (tai 38) vaatteita? Tai ehkä mulla on vaan kaikki paino oikeesti läskiä päässä, joskus on sanottu että en ole ihan terävin kynä penaalissa. Joopa joo :D

Ylläolevaa ilmiötä ei ole käynyt, no worries. Tänään näin tosi hoikalla naisella oikein kunnon jenkkikset. Tuli hyvä mieli :D Hihih.

Day 63: Aikaistettu punnitus

Huomasin, että en huomenna ehdikään punnitsemaan itseäni, niin päätin suorittaa toimenpiteen jo tänään. Kuten sanoin, huomasin iloisen yllärin astuessani vaa'alle - painoa oli pudonnut enemmän kun odotin! :D

rinta: 117cm
vyötärö: 76cm
alavatsa: 98,5cm
peppu: 114cm
reisi: 66cm
käsi: 31cm
paino: 86,3kg (!)
BMI: 31,6 (merkittävä lihavuus)
vyötärö-lantiosuhde: 0.67

Painoa putosi siis 2,7kiloa kuudessa päivässä :) Vain rinnat ja reidet jättivät kutistumatta mutta ainoa johon olen pettynyt on alavatsani, ikuinen murheenkryynini. Nyt jakakaa kaikki parhaat vinkkinne selkäläskien ja alavatsan kutistukseen! :D Jooko?

Days 65 and 64: Pikaista

Nämä pari päivää meni tosi nopeesti, töissä siis lähinnä. Eilen olin yksinkertaisesti liian poikki tehdäkseni mitään muuta kun istua ja tuijottaa seinää. :D Tänään tuli palkka ja sitähän sitten piti päästä hiukan kuluttamaan. Kävin siis työkaverin kanssa Itiksessä ja Forumissa, mukaan lähti kiharrin ja laukku :) Aleista en ostanut mitään, mikä on sinänsä yllättävää, olen nimittäin vähän kontrolloimaton joissain asioissa.

Tänään on kyllä tullut liikuttua rutkasti, kävelin putkeen käytännössä 13 tuntia :D Jos paria taukoa ei lasketa. Myöskin ruokailut pysyi kurissa - päivänä kaloripitoisin ruoka oli Subwayn kanateriyakileipä 15cm hunajasipulikastiikkeella, ilman jalopenoa ja suolakurkkua :D Nammmm..

Tein muuten pienen sneak-a-peakin painostani ja huomasin iloiseksi yllätyksekseni että sitä on kadonnut :D Jeii! Teille kerron tuloksen vasta torstaina. Pitänee siihen asti syödä nätisti ja liikkua kunnolla että hyvä startti ei mene pieleen..

Day 66: Midsummer

Niinpä meni juhannus. Tuli syötyä kyllä ihan järjetön määrä tavaraa :D Eilenkin tuli puputettua sipsejä dippeineen ja jätskiä. Toisaalta kävin kyllä kävelemässä metsässä koiran kanssa 12 kilometrin verran, että eiköhän siitä jotain kulunut.. Aina on hyvä elätellä toivoa :D Myös lauantaina kävin 1,5 h kävelyllä ja tein vähän vatsoja, selkää ja peppulihaksia. Kuulostaa ihan sopivan runsaalta, mutta suhteessa syömisiin tuli vaan joko plussaa ja -+0...

Tämä on kyllä eka juhannus jolloin en mitään erityistä tehnyt, eli olisi kyllä ollut ihan hyvä mahdollisuus syödä terveellisesti mutta minkäs sille mahtaa ja kerrankos sitä. Huomenna töihin lähtee evääksi vaan hedelmiä ja kasviksia ja illan ruoka saa luvan olla hyperkevyt, jotta nää juhannuskilot saa kiireellä kyytiä :D


kuva